Näitä sattuu ensin ollaan yhdessä onnellisia ja sitten vaan jokin iskee ilman mitään kummempia syitä. Mutta eikö tämä ero ole kuitenkin vain pariskunnan välinen asia? Näin ainakin luulisi mutta näinhän tämä ei aina mene. Ystäväni erosi, jonka jälkeen hän oli henkisesti romuna ja asiaa ei auttanut että hänen paras ja lähin ystävä käänsi takin lennosta. 

Hän oli kävelemässä kaupasta kotiin kun entinen kaveriporukka oli kaupan nurkilla hengailemassa. Hän käveli ohi ja moikkasi vastausta ei kuulunut. Kotin päästyään perään tulee soitto ex-bff:in tyttöystävältä. Ootko oikeesti nuin vittupää? vai johtuuko se vaan siitä että inhoot mua? Sun pitäis kattoo peiliin ku sulla ei oo enää kavereita. Me ei voida olla enää sun kanssa ku oot tommonen kaikkia kohtaan. Taustalta huutaa eräs tyttö joka on tuntenut kaverini pitkään ja ollut hänen kaverinsa myös. Joo kyllä se on aina ollu tommonen paska kaikkia kohtaan.

Ja tää ex-bff muutti mielensä juurikin tämän tyttöystävänsä takia(ovat seurustelleet n.2kk) vaikka ex-bff ja kaverini ovat tunteneet toisensa lapsista asti..

Surullista mutta totta. Miksi muiden pitää puuttua näihin asioihin? Eikö tämä seurustelu olekkaan vain kahden ihmisen välinen asia? Tottakai pitää tukea ystävää tämmöisellä hetkellä mutta oikeuttaako se haukkumaan toista? Okeuttaako se auttamaan toiselle pahaa mieltä lisää? He kumminki erosivat ystävinä. 

Laittakaa vaan kommentia mitä mieltä ite ootte asiasta 

Näihin tunnelmiin päätän sunnuntain.